Raitapaidat

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Kukkuu!

Pistän pääni tyynyn taa ja ootan, että äitini kohta sen takaa kurkistaa. Hauskaa maanantaita!

WAU!

Ulkona näyttää ihan mielettömän upealta. Hiihtolenkillä, sen mitä hengittämisen lisäksi pystyn tietoisesti tekemään sivakoinnin ohessa, on mahtavaa ihailla ympäröivää metsää. Ja muutama vuosi sitten murehdin, saisivatko lapseni koskaan ilmastonmuutoksen myötä laskea lumista mäkeä...

Tylsää

Moi. Mulla on tylsää. Olen viis vee ja kattonu jo kaikki dinojunat. Ulos en mee. Enkä muuten jaksa rakentaakaan mitään. Enkä syö. Paitsi sokeria.

Junassa

Miten musta taas tuntuu ihan siltä, että junassa mennään. Mihin tämä aika oikein rientää? Mitään ihmeellistä ei tapahdu, mutta päivät ja viikot vaan hurahtavat ohitse. Vauvasta näkee, kuinka vuosi on kohta taas kulunut. Omatkin synttärit lähestyvät, mutta ikää en halua miettiä. Ihan kuin olisin jämähtänyt mieleni kanssa kolmeenkymppiin. Hyvä kai niin.

Eka kerta

Kangaspuut. Miten irroittaa esikoisen taidonnäyte pilaamatta koko lankaviidakkoa?